Jatketaan vaaleanpunaisella

Olen huomannut, että näiden muutaman vuoden aikana,

 pinkki ja vaaleanpunainen ovat pikkuhiljaa vallannut

 kodissani enenmmän ja enemmän tilaa. 

Alunperin suunnitelin yhteen huoneeseen 

vaaleanpunaisen sisustuksen, mutta jotenkin kummasti 

värit ovat alkaneet siirtyä muihinkin tiloihin.

Olen rakastunut Pihlgren & Ritolan tapetteihin.

Alla olevasta linkistä pääsee katsomaan, minkä kuvan perusteella valitsin tapettini.

 

http://www.tapettitehdas.fi/fi/tapetit/kaikki-mallit/69082

Ja tässä ennen jälkeeen kuvat. Entinen tapetti oli harmaata, 

jossa oli kudotun kankaan näköinen kuvio ja lattialla harmaa muovimatto.

 Jälkeen kuvassa siis tapettina Kestikievari ja lattia vaihtui puuhun.

 Huone sai myös sängynpäällisen viime vuoden tilkkutyönä. 

Hieman on vielä tilkkuilussa opeteltavaa, mutta jostainhan sekin on aloitettava.

Osa kankaista oli liian ohuita, joten seuraavassa peitossa käytän tukevampia kankaita. 

Toinen ongelma on vanu ja sen tikkaus eli nyt käytin ompelukonetta ja se veti rumasti, niin kuin kuvasta näkyy, joten ensi kerralla teen tikkauksen joko käsin tai lähetän peiton tikattavaksi.

Tänä vuonna suuremmat tilkkuiluprojektit ovat jääneet vähemmälle.

Jouluisen kaitaliinan olen saanut valmiiksi, joten ehkä se pääsee opiston näyttelyyn.

Viikonlopun pikamuutos

Olympialaisten ollessa viime viikonloppuna loppusuoralla oli viimeisten jääkiekkopelien ohella tarve tehdä jotain. Se jotain löytyi olohuoneen nurkasta, jossa 70-luvulla laitetut mäntypaneelit olivat tummuneet auringon vaikutuksesta jo melko paljon. Olen jo pitkään miettinyt, että pitäisikö nurkalle tehdä jotain ja nyt tuntui olevan sen aika. Pienellä pintaremontilla sain mielestäni aikaan jo ison muutoksen. Järjestin samalla uudelleen paneeliseinässä olleita rukinlapoja. Toiselle seinustalle pääsi ostetut rukinlavat, joita löytyy kivasti kirppiksiltä ja toiselle seinustalle pääsi isäni tekemät. Lovileikkauksella on tehty myös kuvassa oleva naulakko, jota siskoni tekemät ihanuudet koristavat. Isäni on tehnyt paljon lovileikkaustöitä ja on opettanut myös minua. Nypläyksen tavoin lovileikkaus vaatii pitkäjänteisyyttä, keskittymiskykyä ja rauhallisuutta. Työ ei tule hetkessä valmiiksi ja vaatii monta eri osa-aluetta työskentelyssä. Voin myöhemmin laittaa tarkemmin lovileikkauksen tekniikasta.

P.S. Kuvissa näkyy myös valaisin, jonka jalan isäni on sorvannut 60-luvulla. Muistin viime syksynä, että vintissäni oli jotain valaisimia ja näitä löytyi kaksi. Vaihdoin sähköjohdot uusiin, ostin Pentikin varjostimet ja otin aiemmin yöpöydille tarkoitetut valaisimet käyttöön olohuoneeseen. :)