Hyvää uutta vuotta!

Uusi vuosi - uudet kujeet

Mummulani oli tapana sanoa aina noin, kun vuodenvaihde lähestyi tai vuosi oli vaihtumassa. Nyt tuo lause on siis ajankohtainen, koska tänäänhän on uuden vuoden ensimmäinen päivä. Ja tämän päivän kunniaksi päätinkin päivittää blogiani pitkästä aikaa.

Viime päivät olen viettänyt taas huonekaluja hioen ja maalaillen. Loppukesästä poistin kuumailmapuhaltimen avulla maalit vanhasta tuolista ja hioin pinnat huolellisesti. Hiomisen jälkeen tuoli onkin odottanut jatkotoimenpiteitä näihin päiviin saakka. Nyt tuo tuoli on saanut pintaan 

uuden maalin ja pääsee käyttöön.

 

Joulukuun alussa sain päähäni ottaa suurten projektien väliin taas pienen välityön. Itsekin aivan hämmästyin, kun nyt tein tuon välityön valmiiksi ja huomasin, että se tuli saman kuukauden aikana kuntoon. Yleensähän projekteillani on tapana venyä ja venyä...

Tässä siis mummulleni kuuluneen vanhan peilipöydän jakkara ja jakkaran uusi elämä.

Näiden maalausten lisäksi olen viime päivät viettänyt vihreän maalipölyn peitossa.

 Tässä pieni kuvakollaasi projektista, mikä on ollut työn alla jo yli vuoden,

 mutta on viimeisten päivien aikana mennyt eteenpäin hitaasti, mutta varmasti!

Vanhojen korien uusi elämä

Tuunaus ja askarteluteema jatkuu...

 

Löysin vanhempieni mökiltä muutaman korin, jotka olivat menneet rikki. Toisesta puuttui kokonaan kantokahva ja toisen reuna oli rikkoutunut, joten ne olivat poistettu käytöstä. Pienen tuunauksen jälkeen menee varmasti tovi ennen kuin ne heitetään roskiin. Tarvikkeita tähän ei paljoa tarvittu, korit, spraymaalia, sablona ja muovia.

 

Ilman kantokahvaa oleva kori tulee sisäkäyttöön ja saa vielä kankaasta sisuksen. Luultavasti kerään siihen kaikki Unelmien Talo & Koti -lehdet.   :) 

Toiseen koriin kiinnitin muovin ja se pääsi ulos.

Ja vielä voi fiilistellä keskikesän juhlaa, joten tässä komea juhannussalko. Nyt alkoi heinäkuu ja paljon on suunnitelmia seuraaville viikoille. Saas nähdä, koska ehdin taas kirjoitella.

 

Remonttihammasta kolottaa

 

Nyt tuunattu uunipelti on kiinni keittiössä ja vieläpä oikealla paikalla. Pelti tuli kiinni muuriin, joten tarvitsin kiinnittämiseen muutamia työkaluja. Löysin papan kätköistä sopivan kokoiset proput ja koska en saanut isääni kiinnityshommiin, päätin tehdä sen itse. Eiköhän se tuolla nyt pysy... Ja tällä kertaa ei edes tarvittu ohjeita, vaikka olenkin tällaisen sivuston joskus tallentanut koneelleni muistiin.  :)

Keittiön lattialla on säilytyksessä 4,5 metriä pitkää lattialautaa 12 pakettia, joten ehkäpä kesän aikana tulee vielä kuvia makuuhuoneen remontista. Ensi viikolla käyn myös tilaamassa tapettia, kunhan saan päätettyä, että pidänkö oman valintani vai otanko kenties sittenkin myyjän ehdottamaa tapettia. 

Sain myös vihdoin ostettua itselleni Keisarinna-valaisimen, jota olen ihaillut jo muutaman vuoden. Se etsii vielä paikkaansa olohuoneesta ja saattaapi se päätyä makuuhuoneeseen sitten, kun sen remontti on valmis. Nuo pienet Aarikan tuikut olivat alunperin oranssin väriset, mutta pitkän (vuosien) pohdinnan jälkeen päädyin maalaamaan ne valkoisiksi. 

Nyt olen tehnyt ulkona pihahommia ja juhannusta odotan jo kovasti.

Pitkästä aikaa pientä askartelua

Pitkästä aikaa sain toteutettua jo jonkin aikaa päässäni muhineen ajatuksen. Olohuoneen nurkkausta maalatessani halusin saada sinne isäni lovileikkaustöitä ja niinpä keittiöstä lähti patalappujen koukut eri huoneeseen. Koko kevään keittiö onkin kaivannut jotain, mihin patalaput tai patakintaat voisi laittaa roikkumaan ja nyt sellainen vihdoin on.

Tässä tarvikkeet, joista lähdin liikenteeseen.

 

Löysin vanhan puuhellan pellin kellarista, siihen liitutaulumaalia, muutama koukku ja pitsiä.

 

Kertaalleen liitutaulumaalilla maalattu. Yhteensä maalasin ristiin rastiin pinnan kolme kertaa, jotta pinta tulisi mahdollisimman tasaiseksi.

Ja lopputulos näyttää tältä:

 

Tekstiä voi vaihdella fiiliksen mukaan, mutta nyt nautitaan kesästä!

Tällaista tällä kertaa lepopäivän ratoksi.

Tuolien muutos

Viime kesänä aloitin lomani heti tehokkaasti. Löysin roskalavalta kaksi tuolia, jotka nappasin matkaani. Tuolien maalipinta oli kulunut ja ne olivat keltaisia, mutta muuten niissä ei ollut mitään vikaa. Liitokset olivat pysyneet hyvinä ja muutakaan korjaustarvetta ei ollut, niinpä poistin maalin, hioin tuolit siistiksi ja maalasin uudelleen. Keittiössä huonekaluni ovat helmenharmaita, joten nämäkin tuolit saivat helmenharmaan värin.

Pohdin myös erilaisia tekstejä tai kuvioita joko istuinosaan tai selkänojan yläosaan, mutta valinnanvaikeuden takia päädyin pitämään tuolit ilman koristeita. Ehkä ne ovat näin pitkäikäisemmät. Olisin varmaan jossain vaiheessa kyllästynyt johonkin tekstiin, mutta voinhan aina piristää ilmettä irtohupuilla tai istuintyynyillä.

Minulla on vielä 5 tuolia odottamassa kuntoon laittamista, joten saattaa olla, että johonkin laitan jotain pientä, mutta mitäpä se sitten olisi?

Käyttämättömästä käyttökelpoiseksi

Kuten aiemmin kerroin, niin minulla on tapana aloittaa uusi projekti ennen kuin vanhat ovat valmiita. No, tämä vanha rahi oli joulun aikaan sellainen. Ilmeisesti mummu ja pappa ovat jossain vaiheessa siihen jo kertaalleen kankaan uusineet, koska runkoa ympäröivää pahvia oli laitettu uudelleen kiinni taksoilla ja pienillä nauloilla ja olipa joku varmaan loukannutkin työtä tehdessä, kun sisällä oli pieni veritahra.

Vanha kangas lähti irti helposti ja siitä sai mallin uuden päällisen ompeluun. Sen uuden kankaan valinta olikin sitten vaikeampi asia, mutta päätös syntyi lopulta äitini toimesta. Koska uusi päälikangas on vaalea ja kovin ohut, niin uudistuneessa rahissa on nyt yksi vanukerros pehmentämässä pinnan tuntua ja vaalea vuorikangas.

Tuo uusi kangas on ostettu todella ihanasta Sonjan Sisustupuodista Mynämäeltä.



Punasävyinen vanha lipasto on isäni entisöimä ja kotini rakkaimpia huonekaluja.