Arkikuvahaaste 5

Viimeinen arkikuvahaasteen kuva tulee tässä. Maanantaina vanha ja hieman ehkä liian korkeaksi kasvanut omenapuu kaadettiin. Syy kaatamiseen oikeastaan on (lähi)tulevaisuudessa häämöttävä kattoremontti ja tämä puu oli liian lähellä torppaa. Puu näytti suhteellisen hyvältä, mutta sisältä oli jo melko laho, joten hyvä, että se kadettiin ennen kuin myrsky olisi sen kaatanut. 

Hieman haikein fiiliksin puu kaatui, koska juuri tämä puu muistuttaa minua eniten mummustani. Mummulla oli tapana katsoa ikkunasta, kun puu oli kukassa ja itsekin viime keväänä istuin ikkunan luona ihastelemassa kukintaa. Valkeakuulas on myös melkeinpä ainoa omenapuu, jonka omenoita suostun syömään.

Tuossa pienessä kuvassa on kuvattuna jokin pappani tekemä työväline, joka löytyi samaisena päivänä pihalta. Kaiketi pappa on joskus ollut ojaa laittamassa kuntoon ja on tullut kiire syömään mummun kutsuessa ja niinpä työväline on jääyt pihalle. Sieltä se nyt tuli esiin, kun kaivuri kävi tuota ojaa kaivamassa. :)

Näin on kaikki viisi kuvaa julkaistu ja saas nähdä, koska ehdin seuraavan päivityksen tekemään ja mistäköhän aiheesta... :)

Arkikuvahaaste 3 ja 4

Arkikuvahaasteessa osa 2 oli kuva työpinosta ja kalenterista. Nyt se työ onkin vienyt aikaani niin, että näiden muiden arkikuvahaasteiden päivittäminen on jäänyt kokonaan. Olen kuitenkin ottanut kuvat ja tässä teille osat 3 ja 4.

 

Viime viikonloppuna kävin auttamassa mökin siivouksessa. Jokakeväinen siivouspäivä osui nyt aurinkoiseen päivään ja työtä oli mukava tehdä. Tosin mökissä sisällä oli kylmempää kuin ulkona ja siksipä vanha puuhella sai luvan lämmetä.

 

 Osa 4.

Keväinen mullanvaihto sisäkukkiin on aina operaatio. Kolmen vuoden kokemuksella tiedän, että tuon viirivehkan multa pitäisi vaihtaa maaliskuussa, jotta se ei ehdi aloittaa kukintaa. Tiedän sen siksi, että kolmena vuotena minun on pitänyt vaihtaa se uuteen multaa, isompaan ruukkuun tai pienentää sitä. Kuinkas tänä vuonna kävikään... Samalla tavalla kuin aiemminkin eli koska en maaliskuussa vaihtanut multaa, niin tuossahan se nyt kukkii. Tuon kaktuksen mullan ehdin vaihtaa ja yhden nupun se jaksoikin nyt tehdä. Ulkona sinivuokot kukkivat onneksi reippaammin.

Tällaisin arkikuvin tällä  kertaa. Yritän saada lähipäivinä sen viimeisen kuvan laitettua.

Arkikuvahaaste 2

Jos viimeksi oli hieman luksusta arkikuvahaasteessa mukana, niin nyt on sitä todellista arkea. Minulla on niin töissä kuin kotonakin monta mappia ja monta paperipinoa, joista yritän löytää tarvitsemani. Tässä siis vain pienen pieni osuus työhön liittyvistä asioista. Tärkein kaikista on tuo päällimmäinen eli kalenteri. Ilman sitä en pärjäisi hetkeäkään.  Enkä myöskään ilman post-it lappuja. Niitä on kalenterin sivut täynnä.

Vuosien varrella viisastuu eli tällä kertaa ompelin kanteen pienen taskun, johon mahtuu hyvin muistiinpanovälineet.

Arkikuvahaaste 1

Sain arkikuvahaasteen Valkeaa kuulasta -blogin Johannalta. 

Arkikuvahaasteessa on tarkoitus julkaista kuva oma arjesta viitenä päivänä.

Tämä ensimmäinen kuva ei nyt ihan sitä tavallisinta arkeani ole, 

mutta saa nyt kuitenkin aloittaa tämän haasteen.

Hyvä ystäväni soitti juuri sopivasti työpäiväni päätteeksi ja ehdotti kahvittelua. Tavallisesti juon kahvini olohuoneen sohvalla tietokoneen ääressä, mutta tänään siis keittiössä hyvässä seurassa.

Löysimme siskoni kanssa viikonloppuna nuo ihanat GreenGaten Lattemukit ja pitihän ne nyt sitten heti testata. Erittäin hyvältä kahvi niistä maistuikin. :)

Tuolien muutos

Viime kesänä aloitin lomani heti tehokkaasti. Löysin roskalavalta kaksi tuolia, jotka nappasin matkaani. Tuolien maalipinta oli kulunut ja ne olivat keltaisia, mutta muuten niissä ei ollut mitään vikaa. Liitokset olivat pysyneet hyvinä ja muutakaan korjaustarvetta ei ollut, niinpä poistin maalin, hioin tuolit siistiksi ja maalasin uudelleen. Keittiössä huonekaluni ovat helmenharmaita, joten nämäkin tuolit saivat helmenharmaan värin.

Pohdin myös erilaisia tekstejä tai kuvioita joko istuinosaan tai selkänojan yläosaan, mutta valinnanvaikeuden takia päädyin pitämään tuolit ilman koristeita. Ehkä ne ovat näin pitkäikäisemmät. Olisin varmaan jossain vaiheessa kyllästynyt johonkin tekstiin, mutta voinhan aina piristää ilmettä irtohupuilla tai istuintyynyillä.

Minulla on vielä 5 tuolia odottamassa kuntoon laittamista, joten saattaa olla, että johonkin laitan jotain pientä, mutta mitäpä se sitten olisi?

Käyttämättömästä käyttökelpoiseksi

Kuten aiemmin kerroin, niin minulla on tapana aloittaa uusi projekti ennen kuin vanhat ovat valmiita. No, tämä vanha rahi oli joulun aikaan sellainen. Ilmeisesti mummu ja pappa ovat jossain vaiheessa siihen jo kertaalleen kankaan uusineet, koska runkoa ympäröivää pahvia oli laitettu uudelleen kiinni taksoilla ja pienillä nauloilla ja olipa joku varmaan loukannutkin työtä tehdessä, kun sisällä oli pieni veritahra.

Vanha kangas lähti irti helposti ja siitä sai mallin uuden päällisen ompeluun. Sen uuden kankaan valinta olikin sitten vaikeampi asia, mutta päätös syntyi lopulta äitini toimesta. Koska uusi päälikangas on vaalea ja kovin ohut, niin uudistuneessa rahissa on nyt yksi vanukerros pehmentämässä pinnan tuntua ja vaalea vuorikangas.

Tuo uusi kangas on ostettu todella ihanasta Sonjan Sisustupuodista Mynämäeltä.



Punasävyinen vanha lipasto on isäni entisöimä ja kotini rakkaimpia huonekaluja.

Tumman puun kauneus

Minulla on aina meneillään monta projektia samaan aikaan. Oma kotini täyttyy välillä monista projekteistani, mutta pahemmin taitaa täyttyä vanhempieni alakerta, jonne jotenkin kummasti projektini aina päätyvät. Sitten käy niin, että unohdan keskeneräiset projektit sinne ja aloitan taas kodissani uusia. Tänä vuonna sain kuitenkin joulun aikaan tehtyä muutaman tällaisen projektin valmiiksi. 

Tästä arkusta poistin maalit jo muutama vuosi sitten, 

mutta hiontavaihe jäi kesken moneksi vuodeksi.

Arkkuun oli tehty maalilla ootraus, mikä oli kyllä ihan kaunis, mutta tuo keltaoranssiväritys ei miellyttänyt silmääni.

Aluksi oli tarkoitus poistaa maalit ja hioa sen verran, että arkun voisi maalata. 

Hiominen kuitenkin paljasti kauniin puupinnan 

ja kulmien sinkkaliitokset, mikä sai toisiin aatoksiin.

Niinpä arkku tuli hiottua täysin puupuhtaaksi.

 

Arkun kannen kunnostaminen jäi isälleni, koska joku oli lyönyt siihen aikoinaan niin paljon nauloja, että ne piti poistaa. Hän poisti kaikki naulat, irrotti kannen osiin, hioi osat kuntoon ja kokosi kannen uudelleen. Lisäksi hän kittasi naulojen poistamisesta jääneet kolot ja sai kannen hienoon kuntoon.

Pidän tummista huonekaluista, joten lopulta päädyin laittamaan pähkinänvärisen vesipetsin, jonka päälle isäni laittoi vielä lakan. Hän saa usein tehtäväksi ne vaikeimmat kohdat, jotta en pilaa kovalla vaivalla tehtyä pohjatyötä. Arkusta puuttuu vielä loppuviimeistely,  koska etsin sivuihin sopivia kantokahvoja. Ideoita vastaanotetaan. :)

Toinen projektini, mikä tuli valmiiksi oli vanha laatikollinen pöytä. Pöytä on ollut jo kaksi vuotta keittiössäni käytössä, mutta nyt päätin laittaa senkin kuntoon. Pöytä koki saman käsittelyn kuin arkku ja päätyi uuden värinsä vuoksi pois keittiöstä.